Mammaaksa Oromoo

Salbaan Barii, Finfinnee, Oromiyaa 

Waggaa tokko dura marsa interneetii tokko irraa barruun dubbisee yaadannoo kiyyatti qabadhe tokko akkas jedha. “’Obsaan haannan goromsaa dhuga,’ jedha Oromoon wayitii mammaaku. Mammaaksi kun yaad-rimeen “obsa” jedhamu, hagam ulfaata fi nuffisiisaa (hifachiisaa) haata’u iyyu malee,  dhuma irratti badhaasa yookaan onnachiiftuu jabaa akka qabu sirriitti ibsa. Akkuma beekamu haannan goromsaa dhuguuf waggaa hedduu eeggachuu barbaachisa. Wayiti goromsi dhaltu garuu hannan furdaa fi ititaa wallaansa qaamaaf tolu dhuguun attam namatti tola! Namni obsa hinqabne immo goromsa guguree garbaqeessa waan bitatuf haannan furdaa fi ititaa hindhugin hafa.”

Barruu kana keessaa waa hedduu akka hubannu abdiin qaba. Ijoon dubbii kiyyaa garuu waa’ee obsaa nama barsiisuu miti. Dubbiin kiyya beekumsaa fi hayyummaa Oromoon bara dheeraa keessatti gabbifachaa dhufee yoonaan gahe keessa tokko kan ta’e karaa itti dubbii anniisaa qabu himanii fi barsiisan isinii qooduu fedheen.  Malli ittiin dubbii jabaa fi dhaamsa guddaa qabu dabarsan kun mammaaksaani. AMmmaaksi dubbii jabaa fi gabaabaa dhaamsa dhokataa fi hayyummaa of keessaa qabuu dha. Maalummaa mammaaksaa ibsuu irra, mammaaksa san dubbii keessatti mammaakuun irra caalaa waa’ee mammaaksaa kana namaaf ibsuu fi  hubannoo namaaf  dabaluu dha. Kanaaf, mammmaaksa Oromoo keessa haga tokko akak armaan gadiitti isiniif dhiyeessen jiraa; yoo marsa akeessaniif ta’e dhimma itti bahaa.

  • Dubbiin mana keenyaa futaasaaf furgaasaa /fardarraa nabuusaa /udaan nan futtaasaa
  • Otuu beekanii kosoodhan dadhii dadhii jedhu
  • Irra turaan farda ura
  • Ootummaan nadheenii karra cufaa oolcha
  • Akka ebbellutti sirbaan morma nama jallisaa (source others)
  • Waa malee manni hinaaruu (source others)
  • Ani isan barre/ issa qanbarree / ciniinsuu qarree / miixuu manharmee
  • Hojii guduruu sadii gidiruu / garbuu tumiisaa qaraqabisaa nugii tumiisaa laxxalaxiisaa
  • Waraabechi biyya hinbeekne dhaqee googaa naa dhafaa jedha (lencoo a.)
  • Odoo beeknuu huuba wajjin jette sareen (leencoo a.)
  • Biyya maal nafidde, biyya baalli huddu nama gubu jedhe namichi dobbiidhaan hudduu haxxaawwatee, (leencoo a.)
  • Kaachaa ooluus reeffi allaattii lafuma (leencoo a.)
  • Harka nama tokkootiin abidda qabuun naman-dhibu. (leencoo a.)
  • Harreen waldhiitti malee ilkaan walhincabsitu. (leencoo a.)
  • Abjuun bara beelaa biddeen biddeen jetti.
  • Sa’aa abbaan gaafa cabse ormi ija balleessa
  • Sussuqni gulufa fuudha
  • Haadha laalii intala fuudhi
  • Hadhaa kaattuu ilmoon habarartuu
  • Kan dhufattu hinqabdu ofii dhagaa dhufistti
  • Harki dhadhaqaan huddu abba dhaqa
  • Arrabni dhadhaqaa gandaan nama dhaqa
  • Jaarsii bareedaa ilkaan areeda
  • Jala bultiin lafaa nama butti
  • Duaaf karaatu gargar nama baasa
  • Obsaan aannan goromsaa duga
  • Saree adii barri walii gadi
  • Dhuufuun mariatanni dhuufan hinajooftu
  • Nyaadhuu nyaadhuu firakeetti garagalii liqimsi
  • Abbaan daadhii dhugeef ilmi afaan hin’urgaahu
  • Abbeen yoo nyaachaa bule maaddiin jala bula?
  • Ijoollee erganii ergaa wajjin dhaqu.
  • Lukkun haatee hatee kan ittiin qalamtu baafte.
  • Harree’n qabduu gaangee namaa tuffatti
  • Waan koraa dhaaf fudhaniif farduu beeke
  • Kan baranaa fi warrana jette hin-ooltu
  • Baraafi furguggee gad-jedhanii jala darbu
  • Sodaaf surree wajjin kufu,
  • Kankufees anuma kan badees surree koo tii gabaan maa natti kofaltii
  • Yoo bariyuu fedhu hindimimisa
  • Gogaan harree amalaaf daaraatti gad-kaata (?)
  • Harree ganama badde galgala kurkuriin hin­ -argu
  • Tiksee qalbii argan hanga karraatti ari’uu
  • Homaan jedhuun obboleessa gadheeti
  • Qaanoftuun intalaa obbolessaf ulfoofti.
  • Darbatanii jinfuun qabatani
  • Gaalamootni andaaqoo wiciiciit kaakisa
  • Fardii biraan gaha malee hinwaraanu
  • Gadheen fira’n beektu gandaaf dallaaran buuti
  • Eebuu gannaatii fi daba hadhaa buddeenaa homtuu namaan beeku
  • Rakkataatu jala ciisa
  • Amma naliqimsii gaafa masqalaa na natufi
  • Warrabuu ta’een dhufaa harree ta’ii na’eegi
  • Intallis kan saanii sirbis mana saanii
  • Gad-deebtuun namaa haree ribii fuutii
  • Raaddi harree wajjin oolte dhuufuu barattee galti
  • Sodaattuun cooma hin-nyaatu
  • Dhiirsi harree waraabuu irra naman’oolchitu
  • Ati kanumaa jette niitiin dhirsa huutee
  • Manni abban gube iyya’n qabu
  • Ashetaf bareeda biran darbani
  • Du’aa dhoksanii awaala eessaan dhaqu
  • Sareen warra nyaateef dutti
  • Qooree hinqaranii offif qara baati
  • Haatee bareede jennaan karaa kanaa dabartii
  • Haatee durba jennaan dur­ -kaa
  • Hibboo jennaan malluu beeke
  • Harki hanni bare dooluut socho’a
  • Sibiilli abaan qare abbaa qale
  • Tika didaaf nyaata dida
  • Akkuma durii seetee jaartiin qulla kaate
  • Luqqisaan mana fixeeti kuusaan mana gabbise
  • Firaaf abidda alaalatti/fagootti
  • Mee qurupheen foon haataatu dura
  • Kan argatanirra kan abdatantuu caala
  • Galglli harree kan waraabessaati
  • Nama wagga sodomaa wajjin hinfiigin nama waggaa afurtama wajjin hinnyaatin nama waggaa shantama wajjin hinqoosin
  • Nuugii tumanii nyaachuun dafqa baate hincaalu
  • Qubdi ofii ajaaye jedhaanii kutanii hingatanii
  • Borun hinbeeknen qoda-bukoon shee lama
  • Hiddi idooshee malee hindhiigdu
  • Namni bara kana ija babaase bara dhufu maraata
  • Raafuu fixee rafuu dide
  • Dhaquu dhaqxee gala maraatte
  • Hantuutni dhaltee dhaltee eegee geessee maassante
  • Ofiifu hinduuti maaf ofhuuti
  • Hima didduun dua hindiddu
  • Guddatanii duuluun hirbaata allaatii tauudha
  • Gugguufee dhuufuu dhuufee ol-jedhee ajeeffata
  • Afaan garii afaa gaarii caala
  • Ayaana waggaa ayaantuti argaa
  • Waan harreen tatuuf fardi hin beeku7
  • Abidda Hudduun baatee kan namaa dhaamsuu kaatti

Comments

  1. abdii boriii says:

    galata guddaa argadhu seenaan haa isin yaadattu
    ammallee rakko teenya heedduu akka furtan abdii gudda isinirraa qabna rabbii wajjiin
    qabsoo ABOn, tokkummaa oromoon gargaarsa rabbiitiin biyya teenya irratti abbaa numa taana guyyaa tokko humaa hin shakkinaa
    gadaangadaa bilisummaa
    injifannoon ta ummata oromoo
    INSHAA ALLAH

  2. Duuti kiyya siif says:

    Baay’ee namatti tola. Mammaksa ergaa gurguddaa qabudha

  3. jirenyaf Jira says:

    furriin ofii cuubata/Baksaa caala mi’awa

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: